Asbesti ja haitta-aineet 2026 -seminaari kokosi jälleen alan toimijat ajankohtaisten teemojen äärelle
- 10.4.
- 3 min käytetty lukemiseen
Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausalan liitto SAP ry:n ja Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKOn järjestämä Asbesti ja haitta-aineet 2026 -seminaari kokosi maaliskuussa Helsinkiin laajan joukon rakennus-, kiinteistö- ja haitta-ainealan ammattilaisia.
Päivän aikana kuultiin useita asiantuntijapuheenvuoroja muun muassa lainsäädäntöuudistuksista, pölynhallinnasta, haitta-aineiden käsittelystä sekä alan käytännön haasteista.
Seminaarin avasi kansanedustaja Jorma Piisinen, jonka monet muistavat myös takavuosien tv-ohjelman Remontti-Reiskana. Puheenvuorossaan hän korosti haitta-aineiden hallinnan merkitystä keskeisenä osana työturvallisuutta sekä laadukkaan ja vastuullisen toiminnan tärkeyttä koko alalla.
Seminaarin juontajana toimi Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausalan liiton puheenjohtaja Kai Salmi.
Tiukentuva lainsäädäntö muuttaa alan käytäntöjä
Ville Wartiovaara (Rakennusteollisuus RT) käsitteli esityksessään asbestiin ja rakentamiseen liittyviä lainsäädäntöuudistuksia sekä niiden vaikutuksia käytännön työhön.
Uudistukset lisäävät työnantajan vastuuta erityisesti riskinarvioinnissa, koulutuksessa ja dokumentoinnissa. Koulutusvaatimukset kiristyvät ja työntekijöiden osaamisen jatkuva ylläpito korostuu. Lisäksi murenevien asbestimateriaalien purkutyöhön kohdistuu aiempaa tiukempia vaatimuksia.
Keskeinen muutos on myös asbestialtistumisen raja-arvon kiristyminen, mikä nostaa entistä vahvemmin esiin altistumisen hallinnan, mittaamisen ja turvallisten työmenetelmien merkityksen. Samalla analyysimenetelmiä tarkennetaan ja mittauskäytäntöjä kehitetään.
Pölynhallinta keskeinen tekijä työturvallisuudessa
Tapani Tuomi (Työterveyslaitos) kertoi esityksessään kvartsialtistumista rakennusalalla, erityisesti julkisivusaneerauksissa. Kvartsipöly on merkittävä terveysriski, minkä vuoksi altistumisen arviointi, mittaaminen ja lainsäädännön velvoitteiden tunteminen ovat keskeisessä roolissa.
Teemaa täydensi Juha Takkunen (Sirate Group Oy), joka tarkasteli saneerauskohteiden pölynhallintaa käytännön näkökulmasta. Pölynhallinta tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa, ja se edellyttää tehokkaita torjuntakeinoja, kuten kohdepoistoa, osastointia, ilmanvaihtoa sekä altistumisen seurantaa.
Keskeisenä viestinä korostui, että altistumisen hallinta riippuu ennen kaikkea toimivista työmenetelmistä ja kokonaisvaltaisesta suunnittelusta. Käytännön keinoja ovat muun muassa pölyämättömät työmenetelmät, märkätyöskentely, työmaan siisteys sekä työntekijöiden koulutus ja oikea suojautuminen.
Haitta-aineiden tunnistaminen ja oikeanlainen käsittely avainasemassa
Timo Seppälä (Suomen ympäristökeskus SYKE) käsitteli esityksessään POP-yhdisteitä rakennusmateriaaleissa sekä niihin liittyviä jätehuollon vaatimuksia. Sääntelyn piiriin lisätään jatkuvasti uusia aineita, mikä tuo kokonaisuuteen omat haasteensa.
Esityksessä korostettiin, että POP-yhdisteitä sisältävät jätteet on käsiteltävä siten, että haitta-aineet tuhoutuvat tai muuttuvat vaarattomiksi, mikä asettaa vaatimuksia jätehuollolle, käsittelymenetelmille ja raportoinnille. Puheenvuorossa tuotiin esiin myös POP-yhdisteisiin liittyviä käytännön haasteita, kuten haitta-aineiden tunnistamisen ja erottelun vaikeus sekä eri materiaalien vaihtelevat pitoisuudet.
Pasi Kaskinen (Cool Finland Oy) kertoi F-kaasuja ja ODS-aineita sisältävien purkueristeiden käsittelystä. Vuodesta 2025 alkaen voimaan tullut F-kaasuasetus edellyttää haitallisten kaasujen talteenottoa tai asianmukaista hävittämistä, mikä korostaa purkukohteissa tarkkaa tunnistamista, erilliskeräystä ja oikeita työmenetelmiä. Oikein toteutettu käsittely voi ehkäistä ilmastovaikutuksia ja mahdollistaa vastuullisen jätehuollon osana rakennusten elinkaarta.
Kromi VI – vähän tunnettu, mutta vakava riski
Kansainvälistä näkökulmaa seminaariin toi Markus Sommer (Kavarmat), joka käsitteli puheenvuorossaan monelle vielä tuntemattomia kromi VI-yhdisteitä ja niiden aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Kromi VI -yhdisteet voivat kulkeutua elimistöön hengityksen ja ihon kautta aiheuttaen DNA-vaurioita ja lisäten syöpäriskiä. Ne ovat myös ympäristölle haitallisia levitessään maaperään ja vesistöihin.
Kromi VI -yhdisteitä voi muodostua korkeissa lämpötiloissa esimerkiksi teollisissa prosesseissa, ja niitä esiintyy myös rakenteissa, joissa kromia sisältävät materiaalit reagoivat muiden aineiden kanssa. Riskejä liittyy esimerkiksi eristemateriaaleihin ja muihin rakenteisiin, joissa on käytetty kromia sisältäviä komponentteja.
Sommer kertoi, että ilmiö on pitkään ollut aliarvioitu ja riskejä voi syntyä myös materiaaleista, joita on pidetty turvallisina asbestin korvaajina. Tämä korostaa parempien tunnistusmenetelmien, riskinarvioinnin ja uusien ratkaisujen tarvetta kromi VI- yhdisteiden haittojen ehkäisemiseksi tulevaisuudessa.
Vastuullisuus ja muuttuva toimintaympäristö ohjaavat alaa
Riikka Kinnunen (Kierivä Oy) tarkasteli haitta-aineiden hallintaa osana vastuullista liiketoimintaa ja sen yhteyttä ESG-näkökulmiin. Haitta-aineet kytkeytyvät keskeisesti työturvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin sekä riskienhallintaan, ja niiden merkitys korostuu koko rakentamisen arvoketjussa.
Vastuullisuus ei rajoitu pelkkään lainsäädännön noudattamiseen, vaan toimii myös kilpailutekijänä. Haitta-aineiden hallinta edellyttää systemaattista toimintaa suunnittelusta purkuun ja jätehuoltoon sekä läpinäkyvää tiedonhallintaa. Oikein hoidettuna se tarjoaa mahdollisuuden kehittää liiketoimintaa kestävämpään suuntaan.
Samaa kokonaisuutta tarkasteli käytännön esimerkkien kautta Tero Alatalo (Ramboll Finland Oy), jonka esitys käsitteli saneerauspurkamisen muutoksia ja alan haasteita. Purkutyöt ovat monimutkaistuneet, ja vaatimukset esimerkiksi pölynhallinnassa, rakenteiden tuennassa ja työmaan teknisissä ratkaisuissa ovat kasvaneet.
Lisäksi työmaiden toteutukseen vaikuttavat muun muassa tarkempi aikataulutus sekä sähkökäyttöisten työkoneiden yleistyminen. Tulevaisuudessa korostuvat entisestään kiertotalous, rakennusosien uudelleenkäyttö sekä kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen ote purkuhankkeisiin.
Aktiivista keskustelua ja hyvä tunnelma läpi päivän
Päivän päätteeksi käyty paneelikeskustelu kokosi yhteen seminaarin keskeisiä teemoja ja herätti vilkasta keskustelua. Mukana paneelikeskustelussa olivat: Tero Alatalo (Ramboll Finland Oy), Kyösti Koskinen (IdeaStructura Oy), Priit Mullamaa (Kvalida Oy), Ville Wartiovaara (Rakennusteollisuus RT) ja Joni Yrjälä (Umacon Oy).
Kaiken kaikkiaan seminaaripäivän tunnelma oli avoin ja keskusteleva. Esitykset herättivät ajatuksia, ja tauoilla käytiin vilkasta keskustelua ja verkostoiduttiin.
Osallistujien palautteissa kiiteltiin erityisesti esitysten ajankohtaisuutta ja mielenkiintoisuutta sekä tapahtuman toteutusta. Moni koki saaneensa päivän aikana paitsi ajankohtaista tietoa myös arvokkaita kontakteja.
Ala on jatkuvassa muutoksessa, mikä edellyttää toimijoilta ennakointia, osaamisen kehittämistä sekä tiivistä yhteistyötä.
Tapahtumassa mukana
Päivän aikana osallistujilla oli mahdollisuus tutustua alan ajankohtaisiin ratkaisuihin ja palveluihin. Erityiskiitokset tapahtuman näytteilleasettajille, jotka olivat mukana mahdollistamassa onnistuneen seminaaripäivän:
Kommentit